rekryexpo

”Onmukava vetää haalarit päälle ja hoitaa homma” Petri Kulan tie yrittäjäksi ja viiden ihmisen työnantajaksi on melko tyypillinen. –Tausta on maataloudessa ja viljelen vieläkin. Ainahan minä olen koneita nyppinyt. –1990-luvun lopulla kävin Rajamäellä Hankkijan järjestämän maatalouskoneiden sopimushuol- tajakurssin. Jo silloin oltiin huo- lissaan maa- ja metsätaloudessa käytettävien koneiden korjaajien riittävyydestä. –Vuonna 1999 perustin toiminimen, os- tin huoltoauton ja rupesin kier- tämään. Vuonna 2003 palkkasin ensimmäiseksi työntekijäksi yhden Rajamäellä samalla kurssilla olleen kaverin, Kula kertoo. Vuonna 2003 yritys muuttui osakeyhtiöksi ja muutti 500 neliön halliin. Nyt tilaa on 1000 neliötä. –Omasta ajasta menee suuri osa paperihommissa ja puhelimessa huoltoneuvonnassa. Välillä har- mittaa, että liian harvoin pääsee tekemään varsinaisia huoltotöitä. On mukava vetää haalarit päälle ja hoitaa homma alusta loppuun valmiiksi ilman, että puhelin soi, Kula kertoo. rekryexpo 15 12.11.2019 K onehuolto P. Kulan hal- lissa Pöytyällä ahertaa kuusi miestä metsäko- neiden kimpussa. Yksi heistä on yrittäjä Petri Kula , jonka mielestä Varsinais-Suomen koulutustar- jonnassa on paha puute. –Lähin paikka, missä voi opis- kellametsäkoneenasentajaksi, on Jämsänkoskella ja sinne on 200 kilometriä matkaa. On ymmär- rettävää, ettei moni nuori lähde mielellään niin kauas opiskele- maan, vaikka työ metsäkoneiden huolto- ja korjaushommissa kiin- nostaisikin, Kula sanoo. Kula haki vuosi sitten kesällä uusia asentajia, mutta sai vain neljä hakemusta. Ala on harvinai- nen ja hyvillä tekijöillä on jo töitä. Yritys on ratkaissut osaajapulaa muunmuassa kouluttamalla itse. –Meidän viidestä työntekijästä kahdella onmetsäkoneasentajan tutkinto Jämsänkoskelta. Kolmel- lamuulla on autoasentajatutkinto ja olemme itse perehdyttäneet heidät metsäkoneisiin. Autoasentaja tietää jo,mitä eroa on jakoavaimella ja ruuvimeisse- lillä ja osaa lukea sähkökaavioita. Sen sijaan metsäkoneissa tärkeä hydrauliikka ja monta muutakin asiaa pitää opetella. Myös tie- totekniikkaa on metsäkoneissa paljon. Koneissa on tietokone ohjaamassa toimintoja. –Paljon riippuu kaverista, mut- ta vie vuodesta kolmeen, ennen kuin autoasentajasta on tullut metsäkoneenasentaja. Käytän- nössä homma tapahtuu niin, että opissa oleva kaveri laitetaan koke- neemman kaveriksi, Kula kertoo. Konehuolto P. Kula on Ponssen sopimushuolto. Joskus on ko- keiltu myös uusien ihmisten pe- rehdyttämistä niin, että he ovat olleet muutaman viikon Ponssen tehtaalla kasaamassa koneita. Ko- neen kokoaminen on kuitenkin eri asia kuin sen huoltaminen ja korjaaminen. Linjalla pääsee te- kemään vain yhtä asiaa kerrallaan. Ponsse on Varsinais-Suomen metsäkonemarkkinoilla selkeä markkinajohtaja. Yksi syy sen aseman vahvistumiseen on se, että huoltopalvelut ovat lähellä. –Kolmiossa Turku–Rauma– Tampere Ponssella on kolme huoltoa. Meidän asiakkaamme ovat noin 100 kilometrin säteellä. Huollon läheisyys on tärkeä asia metsäkoneyrittäjille. Metsäyhti- öiden aikataulut ovat tiukkoja ja kun yhden tai muutaman koneen yrittäjän laite kaipaa korjausta, asian pitäisi hoitua saman tien, Kula kertoo. Hän laskee, että heidän alu- eellaan työskentelee satakunta Ponssenmetsäkonetta.Muutmu- kaan laskettuna kokonaismäärä on reilusti alle kahdensadan. Kovin monta kymmentä met- säkoneasentajaa ei Varsinais- Suomessa työskentele, mutta se ei harvinaisen alan yrittäjää loh- duta. Kun pitäisi saada ihminen hommiin, ei ole väliä kuinka pal- jon heitä muualla työskentelee. Hyvämetsäkoneasentaja ei hät- kähdä vähästä. –Öljyä, rasvaa ja likaa on joka ”Onhan se hyvä hetki, kun käsissä on hankala ongelma ja sen saa ratkaistua. Sitten on kiva paukutella henkseleitä.” Petri Kula Yrittäjä Asko Virtanen teksti ja kuvat Metsäkoneenasentajat kiven allamaakunnassa Lähin koulutus­ paikka on 200 kilometrinpäässä Varsinais-Suomesta. Väinö Vesikolla on pohjalla autoalan koulutus. Metsäkoneiden pariin hänet on opastettu työpaikalla. Petri Kula puolella. Metsäkoneen hydraulii- kassa on jo yksistään 300 litraa öl- jyä ja kun päälle lasketaan koneen muut öljyt, yhdessä koneessa voi olla 500 litraa öljyä. Korjattavat komponentit ovat raskaita ja pitää hallita myös niiden liikut- teluun tarvittavia apuvälineitä, Kula kertoo. Ammatissa pitää olla asiakas- lähtöinen ja ymmärtää koneura- koitsijoiden paineita saada ko- ne kuntoon nopeasti. Metsässä täytyy viihtyä, sillä jos vian tai huollon tarve on niin pieni, että sen voi tehdä metsässä, homma tehdään siellä. Toisaalta konet- ta ei aina saada metsästä ilman korjaajaa. Koneista ja haasteista pitävälle ihmiselle työ sopii. –Onhan se hyvä hetki, kun kä- sissä on joku hankala ongelma ja sen saa ratkaistua. Sitten on kiva paukutella henkseleitä. Ja ovathan nekin hyviä hetkiä, kun pääsee asiakkaan kanssa paista- maan nuotiomakkaraa, kun on saatu kone kuntoon. Aika harvoin sitä tosin nuotiolle nykyään ehtii. Kaikki onmennyt niin kiireiseksi, Kula kertoo.