rekryexpo

25 TYÖVOIMA Hakijoita enemmä kuin työpaikkoja Salon uuteen akkutehtaaseen haettiin työntekijöitä viime kesänä. Paikkoja oli tarjolla 300, ja hakemuksia saapui 1100. Työvoiman hyvä saatavuus oli toistuvasti esillä, kun akkutehtaan sijoittumisesta neuvoteltiin. Salon kaupungin elinkeinoyhtiöstä Yrityssalosta mukana oli yritysneuvoja Jouko Urmas . Hänen roolinaan on kertoa esimerkiksi rekrytointikoulutuksen mahdol- lisuuksista yrityksille, jotka harkitsevat toiminnan aloittamista Salossa. Nyt neuvottelukumppanina oli toimija, jolla oli paljon kokemusta rekrytoinneista. –Ei Valmet Automotiven HR:lle (human resources) voi esittää isoja yllätyksiä, mutta pienempien yritys- ten kanssa se on vähän erilaista. Salo pystyi vielä muutama vuosi sitten houkutte- lemaan yrityksiä myös valtion kustantamalla inves- tointituella, jota myönnettiin äkillisen rakennemuu- tosalueen statuksen perustella. Nykyisin statusta ei ole, mutta Valmet Automotive saa valtiolta EU:n erityistukialueen mahdollistaman kahden miljoonan euron tuen. Valmet Automotive ei ole kertonut investoinnin kokonaisarvoa, mutta se liikkunee kymmenissä mil- joonissa euroissa. Onko rekrytointi-, koulutus- ja muilla tukitoimilla merkitystä näin isossa investoinnissa? –On. Ne vaikuttavat kokonaiskustannukseen, sanoo Valmet Automotiven Jyrki Nurmi. HENKI JA TAHTOTILA Onko neuvotteluissa helppo olla? Maantiede, logistiikka, toimitilat ja työvoiman saatavuus ovat keskiössä aina, kun yritykset pohtivat sijoittumispäätöksiä. Näiden päälle tulee liuta muita muuttujia, joita on vaikeampi vakioida. Kyse on esimerkiksi siitä, sujuuko osapuolten vuoropuhelu. Valmet Automotiven ja Salon tapauksessa neuvottelupöydässä oli yrityksen ja toimitilojen tarjoajan lisäksi Salon kaupunki. –Prosessi oli luonteeltaan pitkä. Ensimmäisen vinkin asiasta sain henkilökohtaisten verkostojen kautta, sanoo Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna . Ensimmäiset yhteiset tapaamiset pidettiin keväällä 2018. Inna sanoo saaneensa heti sen käsityksen, että Saloa pidettiin aidosti kiinnostavana. Hän sanoo hengen olleen hyvä. –Valmet Automotive oli erinomainen neuvottelu- kumppani. Sukset olivat samaan suuntaan, ja luotta- mus oli täydellinen. Myös Valmet Automotiven puolella pöytää istunut Jyrki Nurmi kehuu ilmapiiriä. –Salossa oli huippuhenki, ja neuvottelupöytään oli helppo tulla. Meidät selvästi haluttiin Saloon. Vaikka asiat sujuivat hyvässä yhteishengessä, kaupunki jännitti ratkaisua pitkään. –Tiesimme, että olimme kilpailutilanteessa muiden kohteiden kanssa. Jopa kahdesti ajattelin prosessin aikana, että tämä meni nyt sivu suun, sanoo Lauri Inna. ASIAKKAANMIELIPIDE Salo kelpasi myös asiakkaalle ”Meillä oli asiakas, joka tarvitsi apua. Selvitimme, missä se helpoiten onnistuisi. Se paikka oli Salo. Olimme hyvin lähellä perustaa tehtaan Saksaan, mut- ta Salossa asiat järjestyivät nopeammin.” Näin totesi Valmet Automotiven saksalainen toimitusjohtaja Olaf Bongwald viime kesäkuussa Helsingin Sanomien haastattelussa. Kun alihankintaa tekevä yritys pystyttää toimintaa asiakastaan varten, asiakkaan tarpeilla on iso rooli päätöksenteossa. –Sopimusvalmistajat neuvottelevat tilaratkaisuista kahteen suuntaan. Se on kovaa neuvottelua, arvioi Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula . Valmet Automotive ei ole ainakaan toistaiseksi ker- tonut julkisesti, mille autotehtaalle Salossa tehdään akkupaketteja. Valmistajasta riippumatta autoala käy parhaillaan läpi isoa murrosta, ja kilpajuoksu sähköau- tojen kehitystyössä on kovaa. –Tilanne on usein se, että kun saamme asiakkaan, aikataulu on tiukka, sanoo Valmet Automotiven Jyrki Nurmi. Asiakkaalla voi myös olla vaatimuksia, joita sopi- musvalmistajan on syytä kuunnella herkällä korvalla. –Saattaa olla, että asiakas haluaa, että tuotanto on 30 kilometrin säteellä heidän tehtaastaan. Salon kohdalla asiakkaalla ei ollut sijoittumisvaati- muksia, sanoo Nurmi. –Kävimme asian asiakkaan kanssa läpi, ja Salo sai heiltä hyväksynnän. Salo IoT Campuksen raskas liikenne kasvaa Valmet Automotiven akkutehtaanmyötä. Alueelle tehtiin viime kesänä uusia tiejärjestelyjä.