rekryexpo

rekryexpo 7 12.11.2019 Kolme neljästä erikoistuu ohjelmistotekniikkaan Ensi syksystä alkaen Turun yliopistoon otetaan vuosittain liki puolet enemmän tieto- ja viestintätekniikan diplomi- insinööriopiskelijoita kuin tähän asti. Vielä tänä syksynä kiintiö oli 70, ensi vuonna 100. Sisäänottomäärän kasvattamisel- la yliopisto haluaa vastata Turun aluetta vaivaavaan korkeasti kou- lutettujen tietoteknisten osaajien pulaan. –Digitalisaatiokehitys muuttaa sekä teollisuuden että yhteis- kunnan toimintatapoja hyvin voimakkaasti, ja tämä näkyy alu- eella kasvaneena yrityssektorina sekä lisääntyneenä tietoteknis- ten osaajien työvoimatarpeena, Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksen johta- ja, professori Ville Leppänen kertoo. Tietotekninen ala kasvaa ja ke- hittyy jatkuvasti, mistä osaltaan kertoomyös työvoimapula. Koska ala kehittyy kovaa vauhtia, tren- dienmuutokset näkyvät nopeasti myös yliopistolla. –Usein sanotaan, että it-tek- nologiat ovat pinnalla viidestä kymmeneen vuotta. Kuitenkin esimerkiksi ohjelmointikieli Ja- va on ollut suosittu jo kaksikym- mentä vuotta tai enemmänkin, ja sitä opetetaanmeilläkin edelleen, Leppänen sanoo. Diplomi-insinöörin tutkinnos- sa ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan alan perustaitoja, kuten koodaamista, laitteisto- asioita, ongelmanratkaisutaitoja ja tietoverkkoja. Näiden lisäksi opintoihin sisältyy muun mu- assa matematiikkaa, fysiikkaa, tilastotiedettä, kieliopintoja ja työelämävalmiuksia. Tällä hetkellä kandidaatintut- kinnon suoritettuaan opiskelijan on mahdollista valita kolmesta suuntautumisvaihtoehdostamie- leisensä. Ohjelmistotekniikassa tuote- taan ja valmistetaan ohjelmistoja, tietoliikennetekniikassa opiskel- laan tietoliikennejärjestelmien rakentamista ja sulautetussa elektroniikassa erikoistutaan älykkäisiin järjestelmiin. Leppäsenmukaanylivoimaises- ti suosituin suuntautumisvaih- toehto on ohjelmistotekniikka. Sen valitsi viime vuonna kolme neljästä kandidaatintutkinnon suorittaneesta opiskelijasta. Opiskelijoiden on myös mah- dollista hakea kolmeen erilaiseen kansainväliseen maisteriohjel- maan. –Kv-ohjelmista suosituin on tietoturva. Mielestäni terveystek- nologia on nouseva koulutusoh- jelma. Näiden lisäksi voi valita myös sulautetun elektroniikan suuntautumisvaihtoehdon, Lep- pänen sanoo. Tietotekniikan diplomi-insinöö- reillä on vientiä työmarkkinoilla, osalla jopa niin paljon, että opin- not jäävät kesken. –Opiskelijat tuuppaavat työllis- tymään kolmannen tai neljännen opiskeluvuoden aikana. Tyypil- listä on, että diplomityö tehdään yritykseen, jossa ollaan töissä. Turun seudun hyvä noste it- alalla on huomattu myös yli- opistolla. –Koko ajan tulee vastaan uusia yrityksiä. Opiskelijat myös työl- listyvät todella erilaisiin tehtä- viin. Eipä tulisi ensimmäisenä mieleen, että betonifirmassa tarvitaan tietotekniikan diplomi- insinööriä, Leppänen pohtii. nen ja turvallinen” valinta. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi voinut uskaltautua lähtemään kauemmaksi, mutta siihen on mahdollisuus valmistumisen jälkeenkin. –Tosi moni käy opintojen aikana vaihdossa avartamassa katsettaan, mutta itse olen ainakin opiskeluajan Turussa. Sen jälkeen haluaisin mennä töihin vähintään Helsinkiin, ehkä ul- komaillekin, Purtsi pohtii. Purtsi ei päätynyt opiskelemaan tietotek- niikkaa sattumalta, vaan oli jo lukioaikana kiin- nostunut siitä. Lisäksi hänen harrastuksiinsa kuului tuolloin ohjelmointi Linux-käyttöjär- jestelmällä. –Olen porukkaa, jolle tätä alaa ei ole tarvin- nut markkinoida, hän naurahtaa. Purtsi kertoo, että on hieman huolestunut siitä, miten vähän yritykset arvostavat diplomi- insinöörin koulutusta, eivät niinkään tutkintoa. –Yliopistosta saatu osaaminen ei näy työ- elämässä, koska työkokemusvuodet menevät hyvin nopeasti edelle. Usein opiskelijat myös miettivät, miten yliopistosta saatua oppia voi konkreettisesti hyödyntää työelämässä. –Opiskeluun kuuluvissa harkkatöissä pääsee kiinni työelämään, mikä on hyvä asia, Purtsi kiittelee. Anniina Kajander, teksti TS/VILLE-VEIKKO KAAKINEN Tietotekniikan diplomi-insinöörien tehtävänimikkeitä työelämässä ■■ Ohjelmistokehittäjä ■■ Sulautettujen ohjelmistojen kehittäjä ■■ Web-kehittäjä ■■ Ohjelmistoarkkitehti ■■ Järjestelmäasiantuntija ■■ Järjestelmäturvallisuus- ja ohjelmistojohtaja ■■ Tietoturvakonsultti ■■ Tietoturva-asiantuntija ■■ Tietoturvajohtaja ■■ Tekninen projektipäällikkö ■■ Teknologiajohtaja ■■ Johtava tekninen arkkitehti ■■ Testi-insinööri ■■ Digimarkkinoinnin johtaja